Spitaali: leprabakteerin aiheuttama, kehitysmaissa esiintyvä pitkäaikainen tauti, oireina täpliä, kyhmyjä, rakkuloita ja haavaumia sekä hermostovaurioita (lähde: poliklinikka.fi).
Spitaali on kummallinen tauti. Nimittäin sen takia, että harva meistä pystyy määrittelemään sen, mitä se oikeastaan on. Vielä harvempi on oikeasti tavannut yhtään spitaalista ihmistä. Kuitenkin se on yksi maailman pelätyimmistä taudeista. Mietipä vaikka: eikö sana spitaalinen saakin niskakarvasi pystyyn, eikö olo tunnukin heti epämiellyttävälle, kun tuota tautia vaikka vain ajatteleekin? Eikö tuollaisen taudin kantajaksi tunnustautuminen tuntuisikin ylivoimaisen vaikealta?
Aivan yhtä kummallinen tauti tuntuu olevan uskovaisuus. Sitäkään ei oikein kukaan osaa määritellä. Uskovaisia monet meistä ovat tavanneet, mutta harva tohtii sellaiseksi tunnustautua. Esimerkiksi eilen tapasin erään herrasmiehen, joka kiirehti nopeasti sanomaan, ettei ole mikään uskovainen. Lause jatkui silti: ”…mutta kyllä minä joka ilta luen iltarukouksen ja ruuan siunaan.”
Mooseksen kirjoissa kerrotaan, kuinka Jumala antoi ihmisille lain, kymmenen käskyä. Niiden noudattamisesta hän antoi seuraavanlaiset ohjeet: ”Pidä aina mielessäsi nämä käskyt, jotka minä sinulle tänään annan. Teroita niitä alinomaa lastesi mieleen ja puhu niistä, olitpa kotona tai matkalla, makuulla tai jalkeilla. Sido ne merkiksi käteesi ja pidä niitä tunnuksena otsallasi. Kirjoita ne kotisi ovenpieliin ja kaupunkisi portteihin.” Jumala siis kehottaa uskovaa ihmistä pitämään uskoaan varsin julkisena asiana. Meille suomalaisille uskovaisuus tuntuu kuitenkin olevan kauhistus. Uskossa voidaan elää, uskovia olla, mutta ei uskovaisia.Mitä me uskovat ihmiset olemme tehneet väärin, kun sanalla uskovainen on niin paha kaiku? Osaisiko joku sen selittää? Voiko tuota virhettä millään enää korjata?
5 kommenttia:
olen monesti miettinyt että miksi aina sana " uskovainen " liitetään uskontoon. Kun eikös se tarkoita sitä että uskoo johonkin, eihän sen tarvitse aina olla uskoa Jumalaan, voihan se olla pelkkä usko itseensä ja tavoitteisiinsa tai uskoa mihin vaan, eikö sellaisestakin ihmisestä voi käyttää sanaa uskovainen..
Hei, mä oon näytellyt spitaalista, ja se oli kyllä aika hauskaa!
Kyllähän ns. uskonnottomat mielellään ovat uskomattomiakin, ts. sanovat, että kaikki voidaan selittää järjellä. Uskovat siihen, mutta kieltäytyvät puhumasta uskosta. Uskonnon yhteydessä kukaan ei yritä kiistää sitä, että on asioita, jotka ovat vain ja ainoastaan uskonasioita.
Tulipas sekava kommentti.
eli nykyyhteisö elää vieläkin valistuksen ajoissa...tietoa, järkeä ja suvaitsevaisuutta... onpa tyhmää.
Ihan näin tässä sivumennen, Helsingin Sanomissa oli viime perjantaina todella raivoa aikaan saava kuva. Siellä oli kuva sammakosta ristillä, ja sitten sillä sammakolla oli vissiin kaljatuoppi kädessä, todella loukkaavaa, mutta sai silti olla esillä.
Onneksi meille ei enää tule Helsingin Sanomat...
Lähetä kommentti