Kuriton koira

Meillä on koira. Se on jo aika iso kooltaan, mutta oikeastaan se on vielä ihan pentu. Sitä on yritetty opettaa tavoille, mutta minkäs koira luonnolleen voi.

Tänä aamuna olin lähdössä koiran kanssa pienelle aamukävelylle, kun eräs ystäväni tuli pistäytymään kylässä. Olin jo pihalla koiran kanssa, ja jäimme sitten siihen pihatielle ystäväni kanssa keskustelemaan. Koira tuli meidän luoksemme, asettui siihen jalkojen juureen makaamaan ja vaikutti oikein tyytyväiseltä elämäänsä. Sitten yhtäkkiä, täysin ilman mitään ennakkovaroitusta, se säntäsi avoimesta portista kadun yli toisella puolella jalkakäytävää kulkevan pikkukoiran kimppuun. Ei se hyökännyt, pentu ei vielä ainakaan osaa olla aggressiivinen, mutta halusipahan mennä tekemään tuttavuutta ohikulkijan kanssa. Luulenpa, että tuon pienen vieraan koiran houkutus oli pennullemme niin suuri, että se ei olisi kyennyt väistämään, jos tietä pitkin olisi juuri sillä hetkellä sattunut kulkemaan jokin ajoneuvo. Sen kuljettajalla ei ainakaan olisi ollut mitään mahdollisuuksia ehtiä reagoimaan portinpylväiden välistä yllättäen syöksyvään eläimeen. Se olisi voinut olla koiran menoa, ja isokokoinen eläin olisi varmasti aiheuttanut vahinkoa myös vastapuolelle.

Siinä koiraa toruessani mietin hiljaa mielessäni, että emme me ihmiset taida olla sen kummempia. Säntäämme milloin minkäkin houkutuksen perään täysin ymmärtämättä varoa sitä, mitä siinä sivussa saattaa tapahtua.

Yritä siinä sitten koiralta vaatia käytöstapoja.