Luin tämän päivän lehdestä pöyristyttävän jutun. Se kertoi vastikään julkisilla vaaleilla valitusta henkilöstä, jota on kuvailtu useasti maailman mahtavimmaksi yksittäiseksi ihmiseksi. Yhdysvaltain presidentistä.
Minusta on sinänsä mukavaa, että Yhdysvalloissa on siirrytty jo sentään viime vuosisadalle yleisessä ilmapiirissä. Valkoisen ylivallan öykkäröinti on vähentynyt, ainakin juhlapuheissa, ja ainakin hetkiseksi. Mutta ei tämän kirjoituksen kärjen pitänyt siihen asiaan osua.
Kun Yhdysvaltain presidentti vannoo virkavalansa, hän samalla luovuttaa pois merkittävän osan niistä kansalaisoikeuksista, joita lukemattomat amerikkalaissotilaat maansa perustuslakiin vedoten ovat verellään puolustaneet ympäri maailmaa. Tullessaan Yhdysvaltain presidentiksi ihminen lakkaa olemasta yksityishenkilö. Hänestä tulee kansallista omaisuutta. Hänellä ei ole oikeutta esimerkiksi yksityiseen kirjeenvaihtoon, sähköpostiin tai tekstiviesteihin. Jokainen viesti on julkinen dokumentti, jonka kongressi tai oikeuslaitos saavat milloin vain pyytää tarkasteltavakseen.
Vaikka tässä voisi olla tehokas ehkäisykeino suomalaistyylisten tekstiviestiskandaalien syntymiseen, en voi kuin kummastella sitä, kuinka tämä on mahdollista. Miten maassa, jossa yksilön vapaus ja ihmisoikeudet ovat niinkin keskeisessä osassa elämää, voidaan yhtä yksilöä vuodesta toiseen riistää näin pahasti ja rajoittaa hänen elämäänsä tällaisilla perustavaa laatua olevilla kielloilla? Kun presidentti, tai edes hänen perheensä, tuskin voi mennä edes vapaasti tapaamaan tuttaviaan näiden koteihin, riistetään häneltä käytännössä koko länsimaisen "vapaan" maailman perusta. Hänestä tulee paitsi maailman mahtavin, myös maailman parhaiten suojeltu ihminen. Puhu siinä sitten ihmisyydestä ja ihmisoikeuksista. Lihamuurin ympäröimänä, tarkka-ampujien piirittämänä. Maailman tarkimmin vartioitu vanki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti